Talvikauden 2024–25 maastohiihdon kaikki arvokisamitalit hiihdettiin samoilla suksien FIN –hiontakuvioilla, joita on kehitetty Jyväskylän yliopiston Vuokatin liikuntateknologian yksikön ja Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukan suksihuollon kehittämiseen tähtäävässä yhteishankkeessa. Suksien hiontojen edistäminen on osa huollon kehittämisen kokonaisuutta, jossa Vuokattiin rakennetaan huollon osaamisen keskittymä, sekä valmistaudutaan Milano-Cortinan ensi talven olympialaisiin.
Myös maastohiihtäjä Jasmi Joensuun suksissa Trondheimin MM-kilpailuissa sprinttihiihdossa oli käytössä FIN-hiontakuviot.
Jyväskylän yliopiston ja Olympiavalmennuskeskus Vuokatti Rukan kesällä 2023 aloittama
suksihuollon kehittämishanke on merkittävässä roolissa uuden suomalaisen suksihiontasysteemin
luomisessa. Kansainvälinen kilpailu on huoltotoiminnassa erittäin kovaa, ja eri maiden omien
hiontasysteemien merkitys on myös kasvanut. Kauden aikana omat hiontakuviot osoittautuivat
kilpailukykyisiksi kansainvälisessä vertailussa, ja hionnat edesauttoivat suomalaisten menestymistä.
Suurimpiin onnistumisiin lukeutuvat Trondheimin maastohiihdon MM-kisojen Lauri Vuorisen
sprinttipronssi, Vuorisen ja Ristomatti Hakolan parsiprintin hopea sekä Inkki Inolan parahiihdon
pronssimitali niin ikään sprinttikisassa. Unohtamatta Ilkka Herolan ensimmäistä Maailman Cup -
osakilpailuvoittoa yhdistetyssä Holmenkollenilla. Kaikkia näitä suorituksia yhdistää se, että sukset
hiottiin kotimaisella osaamisella, mikä osaltaan tuki sekä hiihtäjiä että huoltotiimiä.
”Suksien hiomisessa on kyse suksen pohjien kuvioinnista kivihiomalaitteella. Hionnoille on kovat
vaatimukset, koska ne vaikuttavat suoraan hiihtäjän aikaan. Hionnalla suksi yhdistetään sopivalla
tavalla vallitsevaan lumiolosuhteeseen, jotta luisto olisi optimaalinen. Joukkueen tuloksen kannalta
toimiva oma hiontasysteemi on avainasemassa hyvän joukkuepanoksen saamiseksi”, kertoo Hannu Hovila joka vastaa Suomen Olympiajoukkueessa suksien hionnoista.
Pekka Kemppi on ollut mukana suomalaisessa suksihuollossa eri lajeissa vuodesta 1998 lähtien.
Hiontasysteemi on merkittävä tuki huoltoryhmien toimintaan. Sukset ja voiteet ovat käytännössä kaikkien saatavilla, mutta huoltoryhmän toimintamalli ja omat hionnat ovat vaikeasti kopioitavissa. Suomen hiihtomaajoukkueen voitelupäällikkö Heikki Tonteri ja yhdistetyn huoltopäällikkö Pekka Kemppi korostavat, että hionnat ovat tärkeä tuki, jotta kilpailuetua voidaan antaa urheilijoille.
”Kyllähän hiontatyö osaltaan auttoi saavuttamaan kaksi mitalia Trondheimista”, Tonteri kertoo viitaten Vuorisen ja Hakolan menestykseen.
”Kollenin (Holmenkollen) voitto”, kiteytti puolestaan Kemppi hiontatyön merkityksen yhdistetyssä.
Arvokisatoiminnassa mukana on oma huoltoryhmien ulkopuolinen tiimi, joka kiertää suorituspaikoissa tekemässä ennakkotestejä niin suksen voiteluiden kuin hionnan kone- ja käsikuvioiden näkökulmasta. Käytäntö aloitettiin jo Sochin vuoden 2014 Olympialaisiin, mutta suksihuoltohanke on mahdollistanut uusia resursseja ja edellytyksiä huollon työn kehittämiseen.
Hiontatyö palvelee kaikkia pikkusuksen lajeja, joten maininnan arvoisia onnistumisia olivat myös Suvi Minkkisen ampumahiihdon MM-pronssi Sveitsin Lenzerheidesta, sekä useampi palkintosija niin henkilökohtaisissa Maailman Cupin -osakilpailuissa kuin parisekaviestissä yhdessä Tero Seppälän kanssa.
Heikki Tonterilla on pitkä kokemus suomalaisesta suksihuollosta ja hän toimii tällä hetkellä maastohiihdon voitelupäällikkönä.
Testitietokanta helpottamaan huoltoväen työtä
Lisäksi hankkeessa on kehitetty testitietokanta, jonne huoltopäälliköt kirjaavat kaikki tehdyt testit. Ohjelmistolla uudistetaan aiemmin käytössä ollut tietokanta ja lisätään ominaisuuksia käytön helpottamiseksi sekä tietojen hyödynnettävyyden parantamiseksi.
”Tietokanta on tärkeä osa huoltoryhmien välistä yhteistoimintaa. Yhteistoiminta on ollut tärkeässä roolissa esimerkiksi fluorittomuuteen siirtymisen yhteydessä, jossa huoltoryhmien hyvä kommunikaatio on parantanut kaikkien ryhmien tuloksia”, sanoo projektipäällikkö Teemu Lemmettylä.
Suksihuoltohanke ei keskity ainoastaan pikkusuksen lajeihin, vaan osaamista ja tietoa hyödynnetään myös muihin Olympiavalmennuskeskuksen lumilajeihin. Lisääntynyt kilpailuetu näkyy myös freeskin puolella.
”Huolto on lisääntynyt. Suksihuolto on saatu paikalle noin yhteen Maailman Cup-osakilpailuun ja yksiin arvokisoihin kaudessa. Myös laskijoiden ymmärrys pohjien hionnoista tietoisuus ja tekninen osaaminen huollon suhteen ovat kasvaneet” kertoo Suomen freeski-joukkueen valmennuspäällikkö Jussi Mononen.
Tulevat Olympialaiset ovat hyvä testi huoltohankkeen onnistumiselle. Olympialaisissa päästään todella testaamaan Vuokatin osaamisen kansainvälinen taso. Huoltohankkeen pitkän tähtäimen tavoite on rakentaa Vuokattiin kansainvälisesti kiinnostavaa välinehuolto-osaamista.
Hankkeen rahoitus tapahtuu Kainuun Liiton välittämien Euroopan aluekehitysrahaston varojen kautta sekä toimijoiden (Jyväskylän yliopisto ja Sotkamon kunta) omarahoituksena. Lisäksi mukana ovat Olympiakomitea ja lajiliitot: Suomen Hiihtoliitto, Suomen Ampumahiihtoliitto, Ski Sport Finland, ja Suomen Lumilautaliitto sekä lähes kaikki merkittävät suomalaiset voide- ja välinevalmistajat. Kehitystyön alla on suomalaisten lumilajien välinehuolto, testaaminen ja välinehuollon yhteistyö sekä koulutus Vuokatti-Rukan lajeissa eli ampumahiihdossa, maastohiihdossa ja yhdistetyssä sekä rinnelajeissa alppihiihdossa, lumilautailussa, freeskissä, ja kumparelaskussa. Hanke kestää vuoden 2025 loppuun.
Vuokatin liikuntateknologian yksikkö on osa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellistä tiedekuntaa. JYU-Vuokatti on erikoistunut monitieteelliseen ja soveltavaan liikuntabiologian tutkimukseen sekä liikuntatieteiden maisteri- ja tohtorikoulutukseen.
LISÄTIETOA
Teemu Lemmettylä
projektipäällikkö OVK Vuokatti-Ruka
teemu.j.lemmettyla@jyu.fi
044 3222322
Olli Ohtonen
kehittämispäällikkö JYU-Vuokatti
olli.ohtonen@jyu.fi
050 4077501
Artikkelin kirjoittaja:
Anna Lukkari (JYU-Vuokatti)
