Suomalaisen huippu-urheilun kaksoisuramallia on rakennettu määrätietoisesti vuosikymmenten ajan urheiluoppilaitosten ja urheiluakatemioiden ympärille. Malli tarjoaa kansainvälisen vertailun kestävän polun huippu-urheilijaksi kasvamiseen ja opiskelun sekä tavoitteellisen urheilun yhteensovittamiseen. Sotkamon urheilulukio on konkreettinen esimerkki tämän työn vaikuttavuudesta, kun lukion urheilulinjan 50-vuotisjuhlavuonna Milano–Cortinan talviolympialaisissa kilpailee 18 sen urheilulinjan kasvattia.
Urheiluoppilaitosten kaksoisuratyö osana kansainvälisesti vertailukelpoista järjestelmää
15 urheilulukiota ja 18 urheiluamista tarjoavat urheilusta motivoituneille nuorille ympäristön, jossa voi yhdistää opiskelun tavoitteelliseen valmentautumiseen. Näitä valtakunnallisen erityisen tehtävän saaneita oppilaitoksia kutsutaan urheiluoppilaitoksiksi. Urheiluoppilaitokset ja niiden kanssa kiinteässä yhteistyössä toimivat urheiluakatemiat toteuttavat suomalaisen huippu-urheilun kaksoisuran valintaa. Kaksoisura mahdollistaa urheilijan kehittymisen kansainväliselle tasolle samalla, kun tutkinto etenee suunnitelmallisesti.
Käynnissä olevissa talviolympialaisissa Vuokatti–Ruka urheiluakatemian ja Sotkamon urheilulukion kasvatteja on viikko ennen kisojen päättymistä nähty podiumilla useaan otteeseen, kun Suvi Minkkinen saavutti historiallisen olympiapronssin ampumahiihdon takaa-ajossa ja Vilma Ryytty sekä Kerttu Niskanen juhlivat naisten maastohiihdon viestimitalia.
Urheiluoppilaitosten pitkäjänteinen työ on osaltaan mahdollistanut sen, että järjestelmä on tänä päivänä kansainvälisesti vertailukelpoinen. Sotkamon urheilulukio on ollut mukana tässä työssä jo viiden vuosikymmenen ajan.
— Meillä on laadittu osaamistavoitteet sekä opiskelijoille, opettajille, valmentajille että koulun
johdolle, jotta jokainen omalla tahollamme ymmärrämme sen kokonaisuuden, jota urheilun ja opiskelun yhdistäminen urheilevalta nuorelta vaatii, Sotkamon lukion rehtori Mauri Reinikka kertoo.
Huippu-urheilun menestyksen ja urheilijan uran kestävyyden näkökulmasta on tärkeää, että urheiluoppilaitostoimintaa kehitetään jatkossakin systemaattisesti muuttuvan toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti.
Valintavaiheessa rakennettu pohja luo edellytykset huippu-urheilijaksi kasvamiselle
Kansainvälisen kilpailun kiristyessä urheilijalle on turvattava edellytykset urheilu-uralle jo valintavaiheessa, johon toisen asteen koulutus sisältyy. Tavoitteellisesti urheilevilla nuorilla tulee olla mahdollisuus suorittaa tutkinto, kehittyä urheilijana ja kasvaa ammattilaisuuteen siten, että koulutusjärjestelmä tukee urheilun ja opiskelun tasapainoista yhdistämistä. Urheiluoppilaitokset ja urheiluakatemiat tarjoavat tämän kokonaisuuden, sillä toisin kuin muilla aloilla urheilijan uralle ei ole olemassa erillistä ammattiin johtavaa koulutuspolkua.
Sotkamon urheilulukiossa opiskelevien ja Vuokatti–Ruka urheiluakatemiassa harjoittelevien urheilijoiden viimeaikainen kansainvälinen menestys tuo esille urheiluoppilaitosten ympärille rakentuneen järjestelmän vaikuttavuutta.
— Olympialaisissa urheilevien kasvattiemme lisäksi olemme saaneet todistaa hyviä urheilullisia saavutuksia myös nykyisiltä akatemiaurheilijoiltamme. Nuorten hiihtosuunnistuksen alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa Suomi saavutti viestikultaa ja maastohiihdossa nuorten Pohjoismaiden mestaruuskilpailuista kertyi Sotkamon urheilulukiolaisille kuusi mitalia, kertoo Vuokatti-Ruka urheiluakatemian valmennuksen johtaja Jussi Simula.
Jotta suomalainen huippu-urheilu säilyttää kilpailukykynsä kansainvälisessä vertailussa, tulee urheiluoppilaitos- ja urheiluakatemiatoimintaa jatkuvaa kehittämistä. Järjestelmällinen ja pitkäjänteinen työ, laadukas valmennus sekä koulutuksen ja urheilun yhteensovittaminen luovat edellytykset urheilijan kokonaisvaltaiselle kehittymiselle ja tukevat kestävää menestystä osana suomalaista huippu-urheilujärjestelmää.
