Vuokatti-Ruka urheiluakatemian Kuusamon yksikössä kokoonnuttiin jakamaan oppia kuluneesta kaudesta ja olympialaisista osana valmennusosaamisen kehittämisen päivää. Päivän tavoitteena oli siirtää huippu-urheilun keskeiseltä näyttämöltä haettuja kokemuksia suoraan akatemiaurheilijoiden ja -valmentajien arkeen sekä jalkauttaa kärkivalinnoiksi määriteltyjen kokonaiskuormituksen hallinnan ja toimivan kaksoisuran teemoja valmennuksen arkeen.
Akatemia – ja maajoukkuevalmentajina toimineet Juha Mourujärvi ja Saku Tiilikainen pohtivat, mitä oppeja olympialaisista voidaan tuoda akatemiatoimintaan. Milano-Cortinan olympialaiset osoittivat konkreettisesti sen, että akatemiaympäristöstä voidaan nousta kansainväliselle huipputasolle – niin urheilijana kuin valmentajanakin.
Freeskin maajoukkueen päävalmentajana päättyneellä olympiadilla toiminut Mourujärvi pohti kisoja valmennuksen näkökulmasta:
– Ajattelin ennakkoon, että olympialaiset voivat olla haastavin kisa, jossa valmennan ja kisat olivatkin haastava paikka valmennuksen näkökulmasta. Kaikki ässät hihasta jouduttiin käyttämään, Mourujärvi kertoo.
Valmentajana kehittymistä on Mourujärven mukaan tukenut akatemiatoiminnassa mukana oleva valmentajayhteisö ja tätä kautta saatu apu, sekä kokemus eri taustoista tulevien ja eri ikäisten urheilijoiden valmentamisesta.
Molempien valmentajien mukaan arjen pienten valintojen harjoitteluun on hyvä kiinnittää huomiota jo akatemiavaiheessa, sillä ne rakentavat menestystä pitkällä aikavälillä. Valmentajan kädenjälki alkaa näkymään pitkäjänteisessä työssä ja kun suunta näyttää oikealle se mahdollistaa menestymisen myös arvokisoissa. Sekä Mourujärvi että Tiilikainen korostivat, että monipuolinen ja pitkäjänteinen urheilijapolku tuo myös turvaa urheilijan uralle.
– Kun ura ei ole pelkästään yhden kisan varassa, on mahdollisten pettymystenkin käsittely helpompaa, Tiilikainen toteaa.
Konkreettisina kehitysaskelina kuluneella kaudella akatemiaurheilijoiden arkeen on lajivalmentajien ja asiantuntijoiden toimesta saatu toteutettua urheiluvammojen ja sairastavuuden seurannan järjestelmä, jota pilotoitiin Freeski -laskijoiden kanssa. Lisäksi kehitettiin lumilautailijoille taitojen mittaamisen testipatteristoa ja seurantajärjestelmää, jota on tarkoitus laajentaa tulevalla kaudella myös Freeskin puolelle.
Alppihiihdon akatemiatoiminnassa kerätyn harjoitteludatan avulla pystyttiin puolestaan osoittamaan, että laadukkaaseen harjoitteluun vaadittavat edellytykset täyttyvät kansainvälisesti vertailukelpoisella tasolla. Esimerkiksi mäkipäivien määrä sijoittui kansainvälisen standardin mukaiseen haarukkaan. Vuokatti-Ruka urheiluakatemian alppihiihdon päävalmentaja Samu Torsti näkeekin osaamisen jakamisen päivissä erityistä arvoa lajien välisessä yhteistyössä.
– Erilaiset kokemukset ovat suurin hyöty, kun jokainen valmentaja pääsee jakamaan niitä omasta näkökulmastaan. Tämän kaltaiset päivät helpottavat myös jatkon osalta vuorovaikutusta eri lajien välillä, Torsti sanoo.
Tilaisuus toteutettiin osana HULK-hanketta ja sen keskiössä oli valmennusosaamisen jakaminen yli lajirajojen. Hankkeen valmennusosaamisen kehittämisen kokonaisuus pohjautuu ajatukselle, että suuri osa oppimisesta tapahtuu työn ohessa arjessa ja hankkeessa on pyritty luomaan tällaisia hetkiä valmennuksen arkeen.
