Kehittyvä teknologia on tehnyt erilaisen informaation ja datan keräämisen helpoksi urheiluvalmennuksessa. Mutta tuoko monitorointi oikeasti lisäarvoa valmentajan päätöksentekoon?
Enemmän ei tässä asiassa ole todellakaan parempi, vaan olennaisempaa on tarkastella omaa käsitystään valmentamisesta. Mihin olen valmennustyössäni pyrkimässä ja ovatko omat toimintatapani perusteltuja? Mittaamista ei kannata tehdä mittaamisen vuoksi tai pelkästä uteliaisuudesta teknologista kehitystä kohtaan. Riski ajan ja taloudellisten resurssien haaskaamiselle on tällöin todellinen.
Uusien menetelmien omaksuminen ei tarkoita toimiviksi todettujen periaatteiden hylkäämistä tai harjoittelun keksimistä uudelleen. Sitäkin vaativia markkinahenkilöitä esiintyy taajaan monilla eri median alustoilla. Joskus tuntuu, että käynnissä on erilaisten mittaamisen menetelmien ja parametrien ympärillä käytävä jargoni, joka ei varsinaisesti kehitä valmennusosaamista. Päinvastoin.
De Koning ja Foster (2024) totesivat urheilufysiologian sadasta merkittävimmästä julkaisusta yli kolmasosan olevan yli 50 vuoden takaa, kun tällä vuosituhannella julkaistuja artikkeleita Top100 listalle mahtui parisen kymmentä. Vuosikymmenten aikana kehittyneet valmennusoppien perusteet ovat siis hyvin voimissaan ja ne on syytä muistaa, kun miettii omaa suhtautumistaan teknologian ja tekoälymaailman tuomaan murrokseen.
Uuden teknologian avulla tehtävä monitorointi on mahdollisuus tehdä perustellumpia ja parempia päätöksiä valmennuksessa. Sen toteutuminen edellyttää kuitenkin valmentajan ja valmennustiimin oman toiminnan läpivalaisua. Teknologioiden ja järjestelmien kehittämisessä on hyvä myös tunnistaa, miten päätöksiä urheiluvalmennuksessa tehdään. Laji-, tilanne- ja valmentajakohtainen kirjo on hyvin laaja. Pelkkä datan kerääminen ja taltiointi ei tuo vielä lisäarvoa valmentautumisen prosessiin. Vaaditaan analytiikkaa, aikaa ja kokemuksia siitä, miten systemaattisesti kerättyä tietoa voidaan hyödyntää päätöksenteossa.
Mittaamisen ja monitoroinnin pitäisi olla minimaalista, mahdollisimman vähän normaalia harjoittelua ja elämää haittaavaa, mutta toisaalta riittävää kriittisen valmennusdatan saavuttamiseksi. Lisäksi mitatun datan tulisi olla validia eli käytettyjen mittareiden tulisi olla oikeita. Monitorointi antaa koko valmennustiimille ja urheilijalle mahdollisuuden testata oman valmennuksen teoriapohjansa toteutumista. Oppia uutta. Se on kuin seinä erilaisten pallopelien drilleissä…pallo pomppaa aina takaisin, riippuen millä nopeudella ja kierteellä se seinään osuu.
Valmennus itsessään on arjessa jatkuvaa kehitystyötä ja innovointia. Teknologia on väsymätöntä. Erilaisen datan analysoinnin automaatio voi antaa valmentajalle enemmän aikaa valmennuksen keskeisimmälle asialle - ihmisten väliselle vuorovaikutukselle. Valmentajan tehtävä kun on, sytyttää liekkiä, valaista polkua ja pitää karavaani liikkeellä - joka päivä.
#data #valmennus #valmentaja #paatoksenteko
Kirjoittaja toimii projektipäällikkönä Huippu-Urheiluosaamisen ja liiketoiminmahdollisuuksien kehittäminen Vuokatti-Ruka toimintaympäristössä (HULK) hankkeessa.
Lähteitä:
Koning&Foster; Standing on the Shoulders of Giants: Essential Papers in Sports and Exercise Physiology International Journal of Sports Physiology and Performance, 2024, 19, 841-845https://doi.org/10.1123/ijspp.2023-0462
